Villasukka sai eilen osuman hiusväristä. En tiedä lähteekö se pois pesussa. Mitä tästä opimme? Kauneuden eteen pitää kärsiä, vaikka sitten palelevin varpain.
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että usein kun ajaudun kiinnostumaan/silmäpeliin jonkun miehen puolikkaan kanssa, niin ei mene aikaakaan, kun sen hiukset saavat uuden ilmeen. Näin kävi aikanaan Ihastuspojan kanssa sekä myös Herra B:n, joka hetkeksi vaihtoi kampaustyyliä. Sittemmin se palasi vanhaan tuttuun. Ja sama kävi Kesäpojan kanssa. Sattumaako vai ovatko miehet ihan yhtä turhamaisia kuin naiset, että jokin sutinantynkä saa haluamaan jotain uudistusta myös ulkonäköön?
Tiedän myös, että tästä viime viikkojen suostakin noustaan taas loppujen lopuksi ehjin nahoin ylös. Sen tietää siitä, kun tajuaa surullisuuden ja apaattisuuden muuttuneen vihaisuudeksi sitä tiettyä henkilöä kohtaan. Kun sen sijaan, että toivoisi sen soittavan, ei haluakaan olla missään tekemisissä sen kanssa.
Life goes on.
5 kommenttia:
Palelevin varpain. Oliko ne sun ressukan ainoat villasukat?
Ps. Ihana kuva! :D
Ei kun tarkoitin, että ei voi pitää villasukkia hiuksia värjätessä, ettei käy noin. Paitsi jos noi ei enää lähde puhtaaks, niin sit niitä voi pitää! :D
Onneks itellä on tällanen parin millin hiustyyli, niin ei kovin äkkinäisii muutoksii pääse tapahtumaan. Naisen takia tai ilmankaan :)
Äkkiäkös siitä parista millistä pääsee täyskaljuksi. Kiillotettu kalju! :D
Lähetä kommentti