maanantai 5. huhtikuuta 2010

Harakka huttua hämmentää



Facebookissahan on tällaisia sovelluksia, kuten esim. social me ja are you interested, joissa voi halutessaan tutustua uusiin ihmisiin, tai olla tutustumatta ja klikkailla vaan huvin vuoksi. Mielestäni kyse ei siis ole perinteisestä deittailujutuista, vaan ihan harmittomasta huvituksesta, jota on hirveän vaikea selittää ihmisille, jotka eivät ole itse niitä kokeilleet.

No, joka tapauksessa olen itse tutustunut niissä muutamiin ihan hyviin tyyppeihin ja joitakuita sitten ihan oikeasti tavannutkin ja saanut pari ihan oikeaa uutta kaveriakin samalla. Miehiä siis toki.

Mutta joskus tällaisen virtuaalielämän ja oikean elämän sekoittuminen aiheuttaa myös hiukan hämmentäviä, mutta hauskoja tilanteita. Sillä olen tutustunut erääseenkin tamperelaiseen poikaan, jonka kanssa olen jonkin verran viestinyt ja chattaillyt, ihan muuten vaan, eikä koskaan olla tavattu oikeasti. Kunnes lauantaina törmäsimme baarissa aivan täysin sattumalta!

Tilanne oli jokseenkin hämmentävä, kun näin pojan ja tiesin heti kuka se on. Ja pojan ilmeen kehittymisestä päätellen hänen päässään raksutti muutaman sekunnin, kun tajusi näkevänsä tutun naaman ja koitti yhdistää päässään lankoja, että mistä olen tuttu. Olen nähnyt samaisen pojan ennenkin sattumalta, mutta tilanteissa jossa se ei ole havainnut minua, enkä sitten ole ollut tarpeeksi rohkea mennäkseni juttelemaan. Mutta sen jälkeen olemme tutustuneet enemmän ja jopa kaveerautuneet fb:ssä, joten olisi ollut outoa olla reagoimatta tuttuun naamaan. Onneksi minä olin istumassa ja poika liikkeessä oleva osapuoli, joten se jäi oikeistaan pojan osaksi tehdä valinta tullako juttelemaan vai ei. Tuli se.

Ihan mukavastihan se kai sitten meni, mutta kieltämättä hiukan hämmentävä* tilanne.



*hämmentävä sanottu kolme kertaa. kolmas kerta toden sanoo. ettei vaan jäänyt kellekään epäselväksi, että hämmentävää oli.

Ei kommentteja: