torstai 10. kesäkuuta 2010

There is no if





Viime yönä nukkumattia odotellessa mieleeni pätkähti, että pitäisi varmaan alkaa yöbloggaajaksi. Pää on öisin täynnä paljon mielenkiintoisempia ajatuksia kuin päivisin. Tosin siinä varmaan kyllä kävisi kovin helposti niin, että aamulla sitä taas deletoisi kaiken mitä yöllä on kirjaillut.

Minussa on hyvin paljon sellaista vikaa, että monet asiat, mitkä illalla tuntuvat ihan hyviltä, ovatkin aamulla typeriä, noloja ja hävettäviä. Ette tiedäkään kuinka monta blogi- ja fb-kirjoitusta on säästynyt deletoinnilta vain siksi, etten avaa tietokonetta arkiaamuina ennen töihin lähtöä. Ja siinä vaiheessa kun pääsen töistä kotiin, on mieli taas jo valoisampi ja olen ajatellut, että no antaa olla.

Tai en tiedä olisiko ne yölliset bloggauksetkaan sen mielenkiintoisempia. Samaa diipadaapaa vähän eri paketissa. Ihastuspoikaa ja Herra B:tä. Ja vähän Veetä, jota en päiväaikaan myöntäisi enää ajattelevani, mutta joka joskus öisin tunkeutuu ajatuksiini ja saa minut miettimään, että entä jos.. (olisin tehnyt/sanonut/osannut olla toisin). Ja se yksi poika, joka asuu liian kaukana ja joka on nykyään liian varattu, ja joka ei oikeistaan enää aiheuta mitään sydämentykytyksiä, paitsi kun se viikko sitten humalapäissään laittoi tekstiviestiä, jonka sisältö oli mielenkiintoinen.. Ja sai minut miettimään, että mitä jos se silloin kerran olisi oikeasti päässyt tänne asti, kun se melkein oli jo tulossa.. mitenkä asiat olisi silloin menneet.

Jos ja jos. Sellaisia olisi varmaan yöbloggaukset täynnä. Ja aamulla delete viuhuisi.


3 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

No, jos yhtään lohduttaa, niin mulla on noi bloggerin draftit täynnä just tollasia yöpostauksia. Joskus masokistina pitäisi varmaan pitää jotkut julkaisupäivät.

Mut ei se toisin oleminen varmaan mitään auta, jos silloin toisin ei olekaan oma itsensä. Kuka sellasen kanssa nyt haluaa olla, joka ei tykkää susta omana itsenäs. Sano tää sille yöpohtijalle.

Minja kirjoitti...

Mut ehkä toisin oleminen tarkoittikin sitä, että ei ihan vielä ehtinyt olla ihan oma säkenöivä itsensä, kun vähän jännitti uusi ja vieras ihminen. :)

Tiina kirjoitti...

Niinnosilleen!