tiistai 6. heinäkuuta 2010

Paluu arkeen



Loman loppu ja töihin paluu on sujunut yllättävän kivuttomasti. Siitä kiitos kuuluu maailman parhaille työkavereille eli Ihastuspojalle ja niille kahdelle muullekin kivalle pojalle (joille en jaksa keksiä bloginimiä ainakaan nyt).

Lomalta paluu oli eilen hiukan hämmentävä, koska aamulla ensimmäiseksi vastaani tuli kauheat määrät ihan vieraita naamoja. Kesäpoikia. Valtava määrä kesäpoikia. Niiden pestit oli alkanut silloin kun jäin lomalle. Olin niiden, ja muutamien muutoksienkin, takia vähän pyörällä päästäni koko eilisen päivän. Tänään alkoi tuntua jo ihan kivalta, että joukossa on vaihteeksi uusiakin naamoja. Paitsi en kyllä tänä aamuna vielä osannut yhtään muistaa kelle niistä olin sitten sanonut jo huomenta ja kelle en. Mutta kaipa ne naamat ehtii vielä tutuiksi tulla, ennenkuin kesä loppuu.

Kesäähän on onneksi vielä paljon jäljellä, vaikka loma nyt loppuikin. Enkä valita näistä helteistä, on ihan kiva kun on lämmin. Mutta kyllä vähän odotan, että tulisi sellainen ihana virkistävä ukkosmyrsky. Kunnon salamointia ja jyrinää. Sitten saisi lämmin taas jatkua.

Ai niin, ja näinhän tänään Herra B:nkin, pitkästä aikaa!


2 kommenttia:

sirtsu kirjoitti...

Ei kaikilla kuulukaan olla bloginimiä. Vain parhailla. Kyllä sen sit tietää.:DDD

Mun piti muuten sanomani, että mun bussipoika ei enää sävähdytä mua, ehkä musta on tullu aikuinen. Ahahhahaa.. Niivvarmaa.

Mukavia työpäiviä pyörryttävien kesäpoikien seassa! Varo vaan topladdiihastumisia, kun sä oot niin kauheen huono siinä hommassa. :)

Minja kirjoitti...

Nää kaks on kyllä aika parhaita, mutta ne on vaan sellasia työparhaita, että ehkä ne ei vielä tartte nimiä. :D

Munkin bussipoika on lakannut säväyttämästä silleen ihan luita ja ytimiä myöten, mutta kyllä se söpö on yhä. Pussaisin. :)

Eeeh, ei ne kesäpojat oo yhtään pyörryttäviä, niiden valtava määrä vain sai hetkeks mut ihan pyörryksiin!!