Äsken söin Valion metsämansikka-juhlatuutin. Hillo maistui ihan just sille, kuin ne mansikat lapsena. Oih. Pienestä on joskus onnellisuus kiinni.
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Onni löytyy metsämansikkajäätelöstä
Kun olin lapsi, niin kesäisin maalla mummolassa kerättiin ja syötiin aina metsämansikoita tienposkesta. Joskus ujutettiin niitä timotein varteen, mutta kun heinänvarsi oli täynnä, niin äkkiä ne marjat katosi suuhun kuitenkin.
Äsken söin Valion metsämansikka-juhlatuutin. Hillo maistui ihan just sille, kuin ne mansikat lapsena. Oih. Pienestä on joskus onnellisuus kiinni.
Äsken söin Valion metsämansikka-juhlatuutin. Hillo maistui ihan just sille, kuin ne mansikat lapsena. Oih. Pienestä on joskus onnellisuus kiinni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Muistan itsekki elävästi kuinka maalla asuessani aina pujottelin mustikoita ja mansikoita timotein varteen ja tein ns. marjakaulakorun ja aina napsasin suuhun siitä:)
Metsämansikat on kyllä kesässä ihan parasta!! - Yhä vielä, näin aikuisenakin =)
Ja hyvä tietää tämä jädeasia, olenkin jo ehtinyt pohtia olisko tuo hyvää, mutta en ole vielä muistanut maistaa. Mangomeloniuutuuden olen kyllä testannut ja hyvää oli sekin. :)
Ooh, pakko maistaa! :)
Lähetä kommentti