Kun olin pieni tällä tontilla ei ollut kerrostaloja. Tässä oli entisten Amurin puutalojen jäämistöt. Talot oli purettu, mutta kaikenlaista kivijalkaa ja roinaa oli ympäriinsä. Siellä oli kiva käydä seikkailemassa ja leikkimässä. Näiden tyhjien tonttien ohi kulki myös päivittäinen koulutieni ensimmäisinä kouluvuosina. En oikein tarkalleen muista koska näitä kerrostaloja alettiin rakentaa, mutta se oli surullinen tapahtuma. Hyvä leikkipaikka oli poissa. Nyt vanhoista ajoista on muistona enää nämä neljä tolppaa.
Amurin puutaloista on toki jäljellä vielä Työläismuseokortteli, mutta tämä nyt kerrostaloitettu tontti oli käytännössä melkein minun kotipihassa ja siksi lähempänä sydäntä.
