torstai 9. joulukuuta 2010

Still Beautiful


Jei, sain palkinnon! Ihana Yllätystyttö kaivautui onneksi esiin kolostaan taas bloggailemaan ja jakoi heti palkintoja. Kiitos kaunis.

Tämän kanssa tuli se juttu, että pitäisi kertoa seitsemän asiaa itsestään. Minähän olen kerran sen jo tehnyt, mutta ei kai seitsemän lisäasiaa ole pahitteeksi.

Katsotaanpa mitä sitä keksitään..

1. Työasentoni läppärin kanssa on tosi ergonominen. Istun sohvalla, jalat pöydällä, läppäri sylissä. Hiukan väsyneenä valahdan vielä sellaiseen puolimakaavaan asentoon, jotta saan nojattua pääni selkänojaan.

2. Olen jonkinverran taikauskoinen. Puhallan irronneita ripsiä ja esitän niille toiveita. Kuten myös tähdenlennoille. En pidä siitä, että pahoista asioista lasketaan leikkiä, koska se on ikäänkuin asioiden manaamista käymään toteen.

3. Jos pitäisi keksiä yksi hyvä puoli talvesta, se olisi ehdottomasti se, että ulos lähtiessä ei ole samanlaisia paineita "näyttää hyvältä" kuin kesällä, koska se kaikki piilotetaan paksujen takkien, huivien ja pipojen alle.

4. Minä höpisen ja mutisen ääneen yksikseni kotona. Ja laulan musiikin mukana. Viime aikojen bravuurinumeroni on ollut Avenged Sevenfoldin Tonight the world dies.

5. Minulla ei ole kotona yhden yhtä kukkasta tai viherkasvia. En tiedä miksei, en vaan ole hankkinut. Minulla oli muutama kukkanen edellisessä elämässä, mutta erossa en ottanut niitä mukaani kun lähdin.

6. Pelkään joskus pimeässä. Silloin tällöin joudun jättämään keittiön liesituulettimen pikkuvalon yöksi päälle, jos olen tarpeeksi hötkyllä päällä, että säpsähtelen kaikkia ääniä ja muka silmänurkasta näkemiäni häilyntöjä.

7. Näin viime yönä unta Kesäpojasta. Pelastin sen jostain voimakkaasti virtaavasta vedestä (en tiedä miten se oli joutunut sinne) ja sitten vain maattiin jossain maassa hiljaa sylikkäin pitkän aikaa, kun se oli kylmissään ja säikähtynyt (jostain syystä se ei kuitenkaan ollut yhtään märkä). Se tuntui vähän liian todelta taas. Huoh.
Eikä asiaa yhtään helpottanut se, että oikeasti aamulla töissä, heti lähes ensitöikseni melkein tupsahdin sen syliin, kun se tuli kulman takaa yllättäen vastaan. Tuplahuoh.





2 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

"En pidä siitä, että pahoista asioista lasketaan leikkiä"...
Ikävempi yhteensattuma, että siskosi on mustan huumorin ystävä. ;D

Tepo kirjoitti...

Loistavaa et joku muukin höpisee ja mutisee itsekseen. Mie päästelen myös kaikkia epämääräsiä ja omituisia ääniä aina välillä. Ja hyräilen.

Teen tätä kaikkee myös joskus sillon kun edes oo yksin.